NÄYTÖT

huhtikuuta 26, 2014

Neutraali sukupuoli?

Ongelma: Ongelma on se että lapsi kasvatetaan suppeasti, ennakkoluuloisesti sekä tavallaan ''väkisin'', tiettyyn muottiin. 

Kyseiset ajatusmallit tulevat suoraan vanhemmilta, ja ujutetaan tätä kautta lapsille. Sitten ihmetellään kun nämä lapset vanhempana vieroksuu herkästi "erilaisuutta" ja sukupuoli-identiteetin ilmaisun "poikkeavuutta''.

Esimerkkejä: Asioita missä tyttöjen- ja poikien- jutut jakautuvat vahvasti eriosiin, on värit, leikit, ja vaatteet. On myös muita asioita, mutta etenkin nämä kolme.

''Äiti ei voinut ostaa pojantytölleen paitaa muissa väreissä kuin pinkkinä, sillä hän pukee sen tytön vain pinkkiin ja muuhun tosi tyttömäiseen vaatteeseen.''

''Mun sisko oli opettanu sen 3vuotiaalle pojalle et on "poikien mehut" ja "tyttöjen mehut'' erikseen!''

Itselläkin oli lempiväri punainen lapsena. Aina piti olla punainen nappula peleissä jne. Nykyään se on sininen :)

Ratkaisu: Jos haluaa vaikuttaa lapsensa tulevaisuuden mietteisiin ja aatteisiin, on ne ''opetettava'' jo nuorella iällä. Eli kasvatukseen muutos!
Lapsille pitäisi saada suvaitsevainen ajatusmaailma heti pienestä pitäen. Heille on opetettava, että jokainen saa olla sellainen kuin oikeasti on. Pojat saa tykätä vaaleanpunaisesta, pukea vaikka mekon päälle tai leikkiä nukeilla, oli sitten tyttö tai poika, akka tai ukko.

Ei saisi rajoittaa lapsen näkökulmaa, tuomitsemalla leluja, leikkejä, tai vaatteita tyttöjen ja poikien jutuiksi. 
Jos tyttäresi lempiväri on tummanvihreä, niin mitä sitten? Tai poikasi toivoo rattaita joululahjaksi, mitä sitten?

Jos olet todella sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus olla juuri sitä, mitä he oikeasti ovat, niin opeta nämä myös lapsillesi, jolloin ehkä saadaan seuraavasta sukupolvesta vähän suvaitsevaisempi. 

huhtikuuta 11, 2014

Kyläkoulu -1976

Tänään loppui koulu, eli jäljellä on näytöt ja työssäopit. (ja korvaamiset!) Sitten taas jatkuu syksyllä.
Mutta kuitenkin koulun ''loppumisen'' takia, halusin jonkunlaisen merkinnän aiheesta kirjoittaa, Joten päädyin 30 vuotta taaksepäin, kyläkouluun Tampereella.
Ihan vertailun vuoksi, voi jokainen miettiä miten paljon on asiat muuttunut, niinkin lyhyessä ajassa kuin n. 30 vuotta.
Nämä asiat on siis vuodelta 1976. 

Luokkahuoneessa
Opettajilla oli tuolloin jopa auktoriteetti luokkahuoneessa, ja heitä suurinpiirtein pelättiin. Ennen kuin oppilas sai vastata tunnilla, piti viitata ja nousta pulpetin viereen seisomaan.
Kukaan ei melunnut tunnilla.
Karttakepillä lyötiin näpeille, tukistettiin tai raahattiin korvasta ulos.
Jos teki pahasti, niin rangaistus oli seisoa nokka nurkkaa kohti. Muut sitten naureskelivat. Tälläisiä ja muita rangaistuksia sai ihan jo siitäkin että puhui luokassa, tai sanoi/teki jotain tyhmää.
Myöskin yhtä pulpettia kohden oli kaksi henkilöä. Muutenkin luokassa oli ykkös ja kakkosluokka samassa.

Pihalla
Vielä kauemmin sitte, kun opettajat tulivat hevosilla kouluun oli näitä hevosia varten tolpat/puomit.
30 vuotta sitten, kun hevosia ei enää käytetty samalla tavalla, oli puomit silti pihassa, ja ne oli lapsille leikkitelineitä. Pihalta ei löytynyt muuta. Toisin kuin nykyään on vaikka mitä härpäkkeitä.
Liikunta tunnille tehtiin itse pallo. Se virkattiin, ja sisälle tungettiin kangasta, se toimi pallomaisissa tehtävissä myös välitunnilla. Myöskin pesäpalossa palloa lyötiin kädellä.
Välintunnilla oli pakko mennä ulos, paitsi yksi jäi siivoamaan taulun. Kun välitunti loppui, soitti sisällä ollut käsikelloa, jolloin kaikki menivät jonoon, ja siitä sisälle.

Ruokala
Ruokalaa ei ollut, vaan keittäjä toi ruoan luokkaan. Oppilaat menivät jonoon, ja opettaja jakoi sen oppilaille. Oppilaat söivät sen luokassa, pulpeteillaan.
Ruoka oli lähinnä keittoja ja puuroja, jotain mitä on helppo tarjota tasapuolisesti.

Vessat
Vessoina oli ulkovessat. Eikä mitään koppeja, vaan monta reikää rivissä!

Jännää, eikö?;)
PS. Pari vanhaa kuvaa omasta koulusta sopiikin tähän aiheeseen hyvin.

huhtikuuta 10, 2014

7000!

 Uusi tuhannes jälleen täydessä. Ollut vähän hiljaisempaa nyt pari kk, mutta kyllä tää kirjoitus sitten taas lähtee käyntiin, kun siltä tuntuu :)
Olisko kiva sua värikkäässä talossa? Olishan se.

Ja niinkuin aina, lyriikkaa:
Open up the sky, this mess is getting high
It's windy and our family needs a ride
I know we'll be just fine when we learn to love the ride
I know we'll be fine, when we learn to live the ride
I know we'll be just fine. When we learn to love the ride

huhtikuuta 09, 2014

Tekopyhä paskiainen

Yksi asia mikä on ollut koko blogin olemassaolon ajan mielessä, ja josta vihdoin pääsen kirjoittamaan on tekopyhyys. Tai tarkemmin sanottuja tekopyhät ihmiset, selkäänpuukottajat, takinkääntäjät sekä selän takana paskaa puhuvat.
Nämä mahtuvat sopivasti samaan aiheeseen, kun ovat samankaltaisia, sekä liittyvät toisiinsa.
Tuntuu että näiltä ihmisiltä puuttuu pari kromosomia.. Tai jonkinlainen tietoisuus ainakin. Kuin olisivat jääneet lapselliselle pinnallisuus tasolle, jossa normaalit ihmiset vain käyvät ajoittain.

(PS, RANDOM KUVA SOTAJALALLA)

Ihmiset, jotka puhuvat toisesta paskaa selän takana, yleensä myös värittävät asioita. Jos jotain hauskaa on tapahtunut, kun ovat aikoinaan oleskelleet/hengailleet, kun tämä kertoo sen eteenpäin saattaa värittää asian niin, että sen koko merkitys muuttuu, jolloin se lisää huonoa kuvaa kys. ihmisestä niille, jotka tarinan kuulevat.
Tässä vaiheessa uhreina on myös ne joista on puhuttu paskaa, mutta myös ne jotka kuulevat väritetyn version.

Tuntuu että tälläinen paskan jauhaminen on se muijien juttu. Niinkuin kaikki ja kaikkialla sanotaan, muijat on kieroja, ja miehet suoria. Joten tämä on ilmeisesti vain yksi niistä kieroista tavoista saada jonkinlaista kostoa aikaan toiselle.

Yleensä tälläinen ihminen joka puhuu paskaa, tekee sen siksi, että yrittää ''voittaa'' puolelleen kohteen aikaisempia vihollisia, tai vain saada huomiota kun ''tietää'' asioista. Antaen itsestään vaikutelman, että hei, toi tietää, joten siihen kannattaa tutustua.
Ei se mitään, se on ihmisenluonne. Mutta muista, että jossain vaiheessa tarinasi loppuvat, jonka jälkeen olet vain rotta.

(PS, RANDOM KUVA KYNÄSTÄ JA PAPERISTA)

Ja näin pääsemme aiheeseen takinkääntäjä.
Se on vaikea ymmärtää miten joku, johon olet luottanut, ja joku jonka kanssa on ollut ihan hauskaakin, paljastuukin ihan eri ihmiseksi. Miten tajuat näkeväsi ihan eri ihmisen, kuin sen kehen tutustuit. Onko hän muuttunut vai mitä ihmettä? I have no idea.

Tuntuu että kaikki ylhäällä mainitut sanat ovat synonyymeja juurikin tälle tekopyhyydelle. Ollaan jotain mitä ei olla, puhutaan jotain mistä ei pitäisi puhua, sekä tehdään vastoin (niin sanottuja) sosiaalisia lakeja. Miksei ihmiset vaan voisi olla? Miksi sitä draamaa pitää haalia kuin jotain jalokiviä?
Kai se on tähänkin pakko sanoa, että karma on bitch jos elää ja tekee väärin. Joten, BE PREPARED

huhtikuuta 06, 2014

Pikavippi

Mielipiteet pikavipeistä jakautuu varmasti kahteen osioon, hyviin asioihin sekä huonoihin asioihin. Joten pitää ne tähänkin jakaa osiin.

Hyvät puolet ensin, koska niitä tuntuisi olevan vähemmän.
-Jos lainan ottaja tietää pystyvänsä maksaa lainan takaisin piakkoin, ja tarvitsee maksaa esim. laskuja nyt, niin silloin pikavippi on kätevä ja hyvä asia. Ei tarvitse ottaa laskuista korkoa sekä stressiä, vaan maksaa se pikavippi myöhemmin korkoineen, ja asia on hoidettu.

Huonot puolet seuraavaksi, joita onkin sitten vähän enemmän.
-Pikavippejä on liian helppo saada, joka tekee siitä automaattisesti myös houkuttelevamman.
-Etenkin nuoria sekä opiskelijoita houkuttelee rahapulan aikaan. Kypsymättömiä ihmisiä, jotka elää hetkessä, tajuamatta lopputuloksia. Eli ''elää hetkessä'' ei toimi. 
-Ennen yksi iso miinus oli järkyttävät 1000% korot. Onneksi nykyään ne on laskeutunut melkein ''sopivaan'' korkoprosenttiin: 52%.
-Kusetus yhtiöitä on liikaa, joten mistä erottaa ne luotettavat? Jos käyttää mozillaa, niin kannattaa hankkia wotti. Se kertoo sivujen luotettavuuden.
-Oravanpyörä/noidankehä. Kun otat yhden lainan, jota et saa maksettua takaisin, alat ottamaan vain lisää ja lisää maksaaksesi edellisiä lainoja. Jolloin lainat + korot --> ei mitään hyvää.
-Stressi. Kaikki se korkojen ja pahimmassa tapauksessa perintölaskjen kanssa taisteleminen.
-Pikavippejä saa liikaa, joten menee vuosia päästä eroon velkakierteestä.
-Jos menee pahaan tilaan vippien velkojen kanssa, niitä ei saa maksettua pois, jolloin menee perintään, ja menee luottotiedot ja tämän jälkeen on todella vaikeaa, miltei mahdotonta saada kämppää tai töitä. Mikä on etenkin nuorelle iso ongelma.
-Ja tietenkin tyhmin syy on se, että ottaa tämän pikavipin juurikin johonkin tyhmään syyhyn. Kuten shoppailuun tai ryyppäämiseen.

Syitä on varmasti monia, ja kyllä niitä löytyy loputtomiin jos vain jaksaa kaivaa. Mutta lopputuloksena: Jos olet tukalassa tilanteessa, miettien että pikavipit on ainoa tapa miten itsesi 'pelastat', niin ensimmäisenä kannattaa puhua jollekkin esim. aikuiselle asiasta. Löydätte varmasti paremman ratkaisun.
Toiseksi, jos olet jo ottanut lainoja, ja olet veloissa, niin kannattaa hommata maksusuunnitelma. Ettet vajoa enää syvemmälle.